Raittiuteni alkuvaiheissa kaltaisteni seurassa käyntini oli hyvin aktiivista ja tarpeellista. Tähän pakottavaan käyntiin (odotin niitä) oli merkittäviä syitä: Olen alkoholistina tuntenut yksinäisyyden pelkoja erittäin voimakkaana ja ahdistavana tunteena. Mutta poistuessani asioimaan päivittäisiä tarpeita milloin minnekin, oli kuin yksinäisyyden pelon ahdistus seuraisi menen minne vain. Ehkä tämä yksinäisyyden pelko osaltaan aiheutti sisäiseen tunteeseen tuskastumista ja ahdistusta muualla asioidessani, pankeissa, kaupoissa, virastoissa ym. koin myös kummallista häpeän sekaista pelkoa. Varmasti osaltaan menneisyyden teot juoma-aikanani painoivat myös paljon ajatuksissani. Koin itseni hyvin ahdistuneeksi, eristäydyin mieluummin neljän seinän sisälle, saavuttaen yksinäisyyden pelon vaivat.
Ohimenevä masennus, joka haittaa elämää vain lievästi, on normaali tunne-elämän ilmiö.
Minun kohdalla omat henkiset rappiotilat peittyivät rankkaan juomiseen, mutta alkaessani raittiuden aloin tuntemaan ja kokemaan useita masennustilan oireita, sekä psyykkisiä ongelmia.
Tämä elimistön ”herääminen elämään” tarkoitti kuinka tunsin raittiuteni alussa asiani, sekä kuntoni menevän mielestäni päivä toisen jälkeen huonommaksi. Myös oma raitis elämäntapa herätti näkemään rappiotilan, juomisen jälkeisen rauniokasan.
Tämän oman tilan uudenlaisena kokeminen raittiuden alussa ei ollut mikään miellyttävä kokemus, se aiheutti tuskaisia henkisiä polttoja, sekä suuria ahdistuksen tunteita.
Kun sain raittiudelleni jatkuvuutta kuulin usein kaltaisteni keskusteluissa viittauksia hengellisen heräämisen ympäriltä. Tämä yksinkertaisesti alkuaikoina mykisti itseni, koska en käsittänyt asiaa lainkaan. Kuitenkin annoin ystävieni ymmärtää, että tiedän hengellisen heräämisen merkityksen, niin ei kuitenkaan ollut. Näin tutustuin moniin muihinkin asioihin, peitellen omaa ymmärtämättömyyttä. Tietysti raittiuteni ja henkisen kasvun myötä, sekä suuresta halusta tutustua asioihin joita en ymmärtänyt, aloin etsiä totuutta. Totuuden löytämiseen on ollut suureksi avuksi kuuntelemisen lahja. Tämä lahja oli itselläni kadoksissa juoma-aikana, sillä halusin aina alistaa kaiken omaan tahtooni.
"Hengellinen herääminen" lause on minua puhuttanut paljon. Itse olen miettinyt, onko minulla vähääkään tätä ja mitä se olisi kohdallani? Uskon olevani oikealla tiellä ja omaavani hengellistä heräämistä niin paljon, että voin tiedon avulla kasvattaa sitä lisää.
Vaipua alas (pohjalle) voisi kutsua biologiselle tasolle:
Kaikki tiedämme kohtalon joka on läpikäytävä, kun emme hakeneet apua alkoholiongelmaan, mikä pahinta sitä myös minulle tarjottiin monesta suunnasta. Olin "hullu" sillä terveyteni henkisesti ja voimavarani olisivat olleet hyvät ottaessani hyvissä ajoin apua vastaan. Kuinka vaikeaa on aloittaa raittius kaiken menettäneenä syvän masennuksen tilassa. Siksi raittius pitää alkaa ennen kohtalokkaita tapahtumia juomisen seurauksina.
Kuinka paljon vähemmällä pääsee kun alkaa raittiuden aikaisessa vaiheessa, no ei sitä pysty vertamaan tai ajattelemaan ennen kuin on luhistunut pullon voimassa mielen harmauteen.
Olin vaipunut niin alas myös aineellisuudessa juomiseni seurauksena, että pystyin tuntemaan onnen täyttymystä saadessani kellon. Tämä on aina muistuttanut minua kuinka pienistä asioista elämäni koostuu ja kuinka niistä minun pitää olla onnellinen.
Olin menettänyt perheeni, omaisuuteni myös häämöttävän urheilu-urani, olin hyljeksitty ihminen. Minuakin taputeltiin selkään urheilumenestyksen takia. Kaikki oli lyhyt aikaista myös perheonni jota sain kokea.
Jos perheeni haluaa vapautta, on heidän ehdottomasti vastustettava tyrannia. Tämä vastustaminen seuraa ennemmin tai myöhemmin. Viimeistään silloin kun lapset ovat kasvaneet isoimmiksi ja vahvemmiksi.
Elin lapsuudessa Isäni terrorin alla. Isäni alisti perhettämme kavalasti ja raukkamaisesti, Isäni ei ollut minulle eikä muille perheenjäsenille ”turva”, hän ei pystynyt antamaan minkäänlaista turvallisuuden tunneta, päinvastoin loi pelon ilmapiiriä alistamisen kavalilla keinoilla.
Minun elämä perustui (myös perheeni muiden kohtalo) kaiken kokevana pelkona, pelko on elämässäni suurin syy heikkoon kasvamiseen ”henkisesti” koulunkäynti oli rasittavaa pelkojen ahdistamana.
Isä alisti Äitiäni julmalla tavalla, antoi ymmärtää piilottelemalla tyynynsä alle isoja veitsiä sekä lihanuijia, että seuraukset olisivat pahoja, ellei ole nätisti ja myötäelä alkoholistin tahdon mukaisesti.
Olin juomatavoiltani hillitön. Halusin aina juoda lasini tyhjäksi en koskaan pystynyt jättämään siihen tippaakaan. Pelkäsin aina, ettei alkoholi riitä olin missä vain. Join silloinkin, kun sitä ei olisi sopinut tehdä missään nimessä. Olin aina viimeisten juhlijoiden joukossa. Tapani oli aina keksiä syitä jatkaa juhlimista, sekä juomista.
Olin aina yksi Juhlien pilaaja....
Muistan kun kaverini kertoi, että on pikkujoulut työmaan puolesta, kutsuttu myös aviopuolisoiksi luokiteltavat. Niin sitten minäkin olin kutsuvieras, olin lapsellisen innokas kun en samanlaisia kutsuja useinkaan saanut, oikeastaan koskaan.
Hyvää Vappua kaikille! Vappukin on niitä suuria Juhlia joita osasin pilata läheisiltäni ja ystäviltäni. Pilaamisella ei ollut rajaa, pilasin monin eri tavoin. Vappu viinojen hankinta useille vapaa päiville oli minulle "suuri hetki" käytin paljon mietintää mitä alkoholia hankkisin. Muutoin en miettinyt ja ajatellut selkeästi, tämä ajattelemattomuus johti tuhon polkua astelemaan. Nytkin ajatellessani vuosikymmenien takaisia tapahtumia tulee kyynel poskelleni, muistan kaikki erittäin hyvin. Menneelle emme voi mitään, mutta tulevaisuuteen voimme vaikuttaa oikeilla valinnoilla. Ystäväiseni harkitse tulevaa Juhlaa, olisiko nyt aika unohtaa alkoholi ja aloittaa raittius jota läheiset ja ystävät ovat mahdollisesti odottaneet kauan niin kauan että ovat menettäneet uskon ja toivon kohdallasi. Pidetään Vappuna perheistämme hyvää huolta, annetaan rakkauttamme!
PIKKUJOULUT iloksi vai suruksi!
Olin juomatavoiltani hillitön. Halusin aina juoda lasini tyhjäksi en koskaan pystynyt jättämään siihen tippaakaan. Pelkäsin aina, ettei alkoholi riitä olin missä vain. Join silloinkin, kun sitä ei olisi sopinut tehdä missään nimessä. Olin aina viimeisten juhlijoiden joukossa. Tapani oli aina keksiä syitä jatkaa juhlimista, sekä juomista.
Olin aina yksi Juhlien pilaaja!
Muistan kun kaverini kertoi, että on pikkujoulut työmaan puolesta, kutsuttu myös aviopuolisoiksi luokiteltavat. Niin sitten minäkin olin kutsuvieras, olin lapsellisen innokas kun en samanlaisia kutsuja useinkaan saanut, oikeastaan koskaan.
Niin kaverini (tyttökaveri, aviopuoliso) kanssa aloimme kiertämään vaateliikkeitä kummallekin edustavat siistit asut. Minulle oli omituista pitää hienoja vaatteita (ehkä ikuinen alemmuudentunne sekä ujous rajoitti nautintoa) mutta niihin hyvillä mielin kumpikin sopeutui. Tämä oli hienoa juhlan ensivaikutelmia, pikkujoulu tunnelma alkoi kummallakin olemaan sydämmessä, enemmän näin kaverini ilmeestä tunnelmaa.
Keskustelupaikka Alkoholismin aiheuttamasta riippuvuudesta ”vertaistukea” ja tietoa alkoholiongelmasta. Foorumin yhteisö käsittää toipumassa olevia alkoholisteja, heidän ystävistään, läheisistään perheestä ja rakkaimmista. Jos haluat liittyä meihin, yksinkertaisesti varaa kaksi minuuttia rekisteröidy täällä. Keskustelufoorumimme on jaettu kategorioihin jotka ovat helppo löytää. Selaa kategoria luetteloa löydät itsellesi sopivaa mukana oloa. Olemme sydämestämme iloisia että olet täällä, kaikki tänne tulevat kutsutaan lämpimästi tervetulleeksi.
Olet tervetullut kirjoittamaan omia kokemuksia tai muuten asiantuntevaa tietoutta. Kirjoittaa voi alkoholiongelma aiheisiin "avuksi alkoholiongelmaan" lähetä kirjoitukset
Lue lisää
Tervetuloa seuraamme myös sosiaalisessa mediassa. Pyrimme tarjoamaan siellä erilaisia näkökulmia alkoholiongelmaan, alkoholismiin ja alkoholistin käyttäytymiseen. Tykkää meistä Facebookissa