Juopon työsuhteen päättäminen on pienyrittäjälle iso riski.
"Suomessa joka kolmas työssäkäyvä on alkoholin riskikäyttäjä. Ei siis ihme, että taannoisen selvityksen mukaan 60 prosenttia yritysjohtajista pitää krapulapäiviä yhtenä työelämän isoista ongelmista. Moni pomo haluaisi antaa juopolle kenkää, mutta se ei niin vain onnistu. Valitettavasti irtisanominen on tehty äärettömän vaikeaksi. Työsopimuslaki suojelee työntekijää, ja on sama kaikenkokoisille yrityksille. Laki ei huomioi, ettei pikkufirmoilla yleensä ole erillisiä henkilöstöresursseja saati päihdeohjelmia"
Olin erittäin kiittämätön ja tyytymätön. Olin halukas muuttamaan työtapoja, sekä olosuhteita näin työympäristössäni paljon häiritseviä piirteitä koskien työnjohtoa, yritysjohtoa ja suurelta määrin työkavereita. Olisin halunnut näkemyksieni perusteella muuttaa häiritseviä asioita ja toimintatapoja yrityksessä.
Nämä kielteiset asiat joita mielikuvissani loin alkoi minua ohjaamaan työpaikalla, asennoitumiseen muihin henkilöihin, sekä työntekemisen olosuhteisiin. Työkin alkoi maistumaan vastenmieliseltä, koska en saanut muutoksia aikaan työympäristössä vaikka omasta mielestäni kaikki oli erittäin hyviä ideoita.
Myös kuvittelin olevani korvaamaton työntekijä aloin tulla työpaikallekin miten huvitti, myöhästelin silloin tällöin. Olin jopa päiviäkin poissa. Elin sairaalla päällä ajatuksineen, sairailla vaatimuksillani, sekä asennoitumisellani työpaikallani. Olin työnantajalle epävarma työntekijä, toisin kuin luulin. Osoitin myös sen omalla elämän tavallani.
Toisin sanoen saavutin silloisella ajatusmaailmallani kiertävän työntekijän roolin vaihtaen paikkaa paikan jälkeen. Löytäen aina jostain vikaa niinkin paljon, että otin lopputilin. Totta kai pyrin ensin itse ottamaan ennen kuin sain. Olisin saanut ennemmin tai myöhemmin ansioni mukaan. Mutta sairas ylpeyteni pakotti aina ensin ottamaan lopputilin, näin mielestäni säilyttäisin hyvän miehen maineen.
